« Takaisin

Harvoin esiin

Reijo Mäen, Juha Itkosen ja Katja Kallion teosten takaa löytyy sama tuntematon kasvo: kustannustoimittaja Antti Kasper.

Reetta Nousiainen - Journalisti 24.1.2008 - pdf

Tammikuussa kustannustaloissa valmistaudutaan jo syksyyn. Kotimaisen kirjallisuuden kuumin sesonki eletään isänpäivän ja joulun välillä, jolloin myydään peräti neljäkymmentä prosenttia vuoden kirjoista. Sinne tähtää myös kustannustoimittaja Antti Kasperin työ.

Takavuosina ylivoimainen enemmistö kotimaisesta kirjallisuudesta ilmestyi syksyllä. Ihan yhtä paljon syksy ei enää merkitse. ”Erityisesti Otava on pyrkinyt laajentamaan kirjasesonkia myös kevääseen. Toimittamistani teoksista esimerkiksi Katja Kallion uusi romaani ilmestyy nyt keväällä”, Kasper sanoo.

Kevättä kohti paine kustantamossa kasvaa: viimeisetkin viilaukset syksyn kirjoihin pitäisi saada valmiiksi ennen juhannusta. Koko ajan aikaa on otettava myös uusien käsikirjoitusten lukemiseen. Tuhannesta vuosittain tarjotusta muutama päätyy lopulta julkaistavaksi.

”Useimmista näkee nopeasti, etteivät ne ole potentiaalisia kustannusmielessä. Mutta sitten on niitä, joissa on jotain kiinnostavaa, mutta toisaalta myös paljon vielä hakusessa. Niitä on ehdittävä kommentoida. Niistä syntyvät esikoiset.”

Nykyään kirjoittajat tarjoavat esikoisteostaan monille kustantamoille yhtä aikaa. Ennen odotettiin vastaus ­yhdeltä ennen kuin lähestyttiin toista.

”Kustantamoissa pitää pysyä valppaana, jotta lahjakkaimpiin kirjoittajiin ehditään tarttua. Ei tämä silti ole nopeuslaji: tärkeintä kirjailijalle on löytää taho, jonka kanssa voi rakentaa kokonaisuutena toimivan yhteiࣙyön. Ensiksi pitää tavoittaa yhteinen näkemys siitä, miten käsi­kirjoituࣙa tulisi kehittää.”

Ylivoimaisesti suurin osa kustannus­toimittajan työajasta on toimittamista: lukemista, editointia, kommentointia. Eri teosten toimittaminen tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita: stilisoimisesta ja tiivistämisestä suuriin rakenteellisiin ja sisällöllisiin muutosehdotuksiin.

”Keskeinen ammattitaidon osa on kyky kuunnella teosta: mitä koetetaan sanoa, mikä tekstissä on omaa ja ilmaisevaa. Vain siten voi todella sanoa, mihin suuntaan teosta pitäisi lähteä viemään.”

Antti Kasperia pidetään työssään poikkeuksellisen lahjakkaana. Viime syksyn kirjoista hän toimitti muun muassa Juha Itkosen­, Reidar Palmgrenin, Miika Nousiaisen, Jarkko Tontin, Virpi­ Hämeen-Anttilan ja Reijo Mäen teokset. Vuodessa hän toimittaa noin 15 teosta, joista 10 ilmestyy syksyllä.

Juha Itkosen kanssa Kasper aloitti yhteistyön jo aiemmassa työpaikassaan, Teoksella. Itkonen siirtyi Otavalle Kasperin jälkeen.

”Olisi kirjailijan aliarvioimista ajatella, että he seuraisivat kustannustoimittajaa. Kustantaja toimii kirjailijan ja lukijoiden välisenä siltana. Se on kokonaisuus, paljon muutakin kuin kirjailijan ja kustannustoimittajan suhde. Kustantaja onnistuu, jos kokonaisuus toimii myös kirjailijan mielestä.”

Kustannustoimittajan työstä elää kaksi vastakkaista myyttiä. Toisaalta uskotellaan, että kustannustoimittajat kirjoittavat teokset kirjailijoiden puolesta. Toisen myytin mukaan kustannustoimittaja lähinnä korjaa pilkun paikkaa.

”Ammattitaito on vaarallinen sana. Siitä­ tulee väärällä tavalla virtaviivainen kuva. Kustannustoimittaja auttaa kirjailijaa tekemään jokaisesta kirjasta juuri niin hyvän kuin juuri se kirja voi olla.”

Kukin kirjailija kaipaa kustannustoimittajalta yksilöllistä apua. ”Tämä on aina kirja- ja kirjailijalähtöistä toimintaa, ja niin sen pitääkin olla. Jokainen kirjailijasuhde on erilainen, jokainen kirjailija kaipaa erilaista tukea työssään.”

Viime syksynä Otava pärjäsi poikkeuksellisen hyvin Finlandia-kilpailussa: kuudesta ehdokkasta kolme oli Otavan kirjoja. Finlandia-sirkuksella on suuri­ merkitys kirjallisuuden esilletuojana. Ilmiöllä on myös kääntöpuolensa.

”Ehdokkaiden julkaisupäivä on raskas monelle kirjailijalle, joka on jäänyt listan ulkopuolelle. Heitä on aina enemmistö.”

Otava on moninkertaisesti isompi kuin Kasperin­ entinen työpaikka Teos. Kasperin mukaan pienkustantamoista vallitsee romantisoitu kuva kirjallisen rauhan tyyssijoina. ”Totuus on, että kiire on kaikkialla, mutta isoissa kustantamoissa on paremmat mahdollisuudet esimerkiksi paneutua käsi­kirjoituksiin. Kun kustannustoimittajia on enemmän, kaikkien ei tarvitse häärätä kaikkea.”

Antti Kasper ei myönnä ainoastaan markkinoiden säätelevän kustannuspäätöksiä. Julkaisuohjelman pitää kokonaisuutena kannattaa, mutta kaunokirjallisuutta julkaistaan yhä myös puhtaasti kirjallisista lähtökohdista. Esimerkiksi esikoisteoksista valtaosa on puhtaan taloudellisen ajattelun mukaan kannattamattomia, mutta niissä on kustantamojen tulevaisuus.

”En voi kuvitella, että jättäisimme kirjallisesti loistavan käsikirjoituksen julkaisematta huonojen­ myyntilukujen pelossa. Bestsellereiden turvin voimme julkaista pienilevikkistä kirjallisuutta. Kustantaminen on yhtä aikaa kulttuuri- ja liiketoimintaa. Jos bisnes ei kannata, kulttuurikin loppuu.”

Tuotteistaminen ei Kasperin mukaan sovi kaunokirjallisuuteen samalla tavalla kuin esimerkiksi musiikki­bisnekseen, jossa hyvinkin tietoisesti luodaan kuhunkin markkinatilanteeseen sopivia artisteja.

”Kustannustoimittajana voin auttaa paljon sitä, jolla on kirjoittamisen lahja, mutta sitä lahjaa en voi toiselle antaa.”

Kvartaalitalous sopii huonosti kustantamiseen.

”Alallemme ei sovi pikavoittoasenne. Haluan ajatella, että me kustannamme kirjailijauria, emme yksittäisiä teoksia. Kustannuspäätös sisältää ajatuksen siitä, että ihminen julkaisee jotain jatkossakin. Kirjailijan todellinen merkitys – niin kirjallinen kuin taloudellinenkin – näyttäytyy vasta vuosien tai vuosikymmenien mittaan.”

 

Fakta: Antti Kasper

Kuka: 30-vuotias Otavan kotimaisen kirjallisuuden kustannustoimittaja.

Koulutus: Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Pääaineena yleinen kirjallisuustiede.

Ura: Aloittanut kustannustoimittajan työt vuonna 1999 Tammessa. Ollut perustamassa Teos-kustantamoa ja työskennellyt siellä kustannustoimittajana vuoteen 2006, jolloin siirtyi Otavalle.

Koti: Kotoisin Helsingistä. Asuu Helsingissä avopuolisonsa ja yksivuotiaan tyttärensä kanssa.

Harrastukset: Lukeminen, kuvataide, kokkaaminen, ajoittainen kuntoliikunta.

 

Kustannustoimittajan tärkeimmät ominaisuudet:

Luottamus. ”Kirjailijan pitää pystyä luottamaan kustannustoimittajan näkemykseen. Luottamus mitataan vaikeina hetkinä, ei palkintojuhlissa­ tai baaritiskillä. Kustannustoimittajan on uskottava kirjaan ja kirjailijaan silloinkin, kun edes kirjailija itse ei usko. Tämä on entistäkin tärkeämpää nykyisin, kun julkisuus on yhä polarisoituneempaa: muutamat saavat kaiken, toiset eivät juuri mitään. Kirjailijan pitää voida luottaa siihen, että kustannustoimittaja pitää yhteiset keskustelut omana tietonaan.”

Herkkyys. ”Täytyy olla altis kuuntelemaan teosta sen ehdoilla. Pitää huomata, mikä teoksessa on ominta­ ja mitä se yrittää sanoa. Pitää olla herkkä myös kielelle: täytyy päästä kiinni teoksen kieleen, kuulla, mikä siinä on tuoretta ja ilmaisevaa, mikä taas kömmähdystä tai maneeria. Kolmanneksi pitää olla herkkä ihmisille: jokainen tekijäsuhde on erilainen, jokainen kirjailija omanlaisensa­. Oma itsensä pitää olla, mutta on kyet­tävä ilmaisemaan näkemyksensä eri tavoin eri ihmisille.”

Rehellisyys. ”Kustannustoimittajan pitää olla rehellinen sekä itselleen että kirjailijalle. Hänen pitää kysyä itseltään: Uskonko tähän tekstiin? Mikä minua tässä puhuttelee ja mikä tökkii? Herkkyys ja rehellisyys käyvät käsi kädessä: kustannustoimittaja ei voi olla pelkkää jees-mies, sillä­ editointivaiheessa pitää pystyä sanomaan ja käsittelemään myös hankalia asioita.”